Saturday, December 31, 2016

Hyvää uutta vuotta tarjoamani ilotulituksen tapaan Ratinassa Tampereella klo 21:50 alkaen 31.12.2016 Suomi suomalaisille tavoittein



Hyvää uutta vuotta tarjoamani ilotulituksen tapaan Ratinassa Tampereella klo 21:50 alkaen 31.12.2016 Suomi suomalaisille tavoittein



Hyvää uutta vuotta tarjoamani ilotulituksen tapaan Ratinassa Tampereella klo 21:50 alkaen 31.12.2016

http://kuntavaaliehdokas-Tampere-2017.blogspot.fi

Ilotulituksen kuvaaja ja tallentaja Seppo Lehto kuntavaaliehdokas Tampereella 2017 - 

Valitse valkoinen vaihtoehto, matuinvaasiolle loppu Seppo Lehto Tampereen kaupunginvaltuustoon. 

Historioitsija Seppo Lehto käväisi Kalevankankaan eri muistomerkeillä ilotulituksen lopuksi:

Heimosoturien / vapaussoturien ja punikkien muistomerkeillä tarkistamassa palavatko kynttilät. Ohessa kuvaraportaasia:



 Punikkien Kalevankankaan hautausmaan patsaalla  31.12.2016 kuva Seppo Lehto 



Valitse varmasti valkoinen vaihtoehto valkoisen tulevaisuuden puolesta 

http://Tampereen-kuntavaaliehdokas.blogspot.fi



----------------------------------
http://uudenvuodenpuhe.blogspot.fi/
--------------------------------------------------------------------

Thursday, December 31, 2015

Presidentti valtionhoitajan uudenvuodenpuhe ihmisoikeuksista, kansanmurhista & alueriistoista Kansallismielisiä kaupunginvaltuustoihin ja miehittäjä-Ryssä kätyreineen Moskovan oblastiin sikoja kasvattamaan. Lisää aiheesta googlaamalla. Mikäli emme nyt reagoi, niin kohtalomme on sama kuin Ranskan ja muiden turvapaikkasirkushuijareita vastaanottaneiden. Vastarinnan aika on nyt. Toimikaa väärän toiseuden poistamiseksi = Suomi suomalaisille. Verotuotot hyvinvointiimme, ei kansamme tuhoajille

Presidentti valtionhoitajan uudenvuodenpuhe (millainen se pitäisi olla) ihmisoikeuksista, kansanmurhista & alueriistoista Kansallismielisiä kaupunginvaltuustoihin ja miehittäjä-Ryssä kätyreineen Moskovan oblastiin sikoja kasvattamaan. Lisää aiheesta googlaamalla






Mikäli emme nyt reagoi, niin kohtalomme on sama kuin Ranskan ja muiden turvapaikkasirkushuijareita vastaanottaneiden. Vastarinnan aika on nyt. 

Toimikaa väärän toiseuden poistamiseksi = Suomi suomalaisille. Verotuotot hyvinvointiimme, ei kansamme tuhoajille



---------------
http://uudenvuodenpuhe.blogspot.com ---------------------------

Thursday, January 01, 2009

Tuesday, January 01, 2008

Tarja Halonen jätti uudenvuodenpuheessaan mainitsematta neekeriuskovaisten lisääntyneen rikollisen toiminnan mm. syyttäjäjä- ja tuomarilaitoksessa




--------------------------------------------------------------------------------
Tarja Halonen jätti uudenvuodenpuheessaan mainitsematta neekeriuskovaisten lisääntyneen rikollisen toiminnan mm. syyttäjä- ja tuomarilaitoksessa. Esitutkintapöytäkirja http://esitutkintapoytäkirja.blogspot.com kertoo mistä on kysymys tarkemmin
--------------------
02.01.2008
Pro Karelia ry

TARTON RAUHANSOPIMUS 1920 JA OMISTUSOIKEUS

- Suomi oikeussubjektina syntyi itsenäisyysjulistuksesta
- Neuvosto-Venäjä ratifioi itsenäisyyden, samoin länsimaat
- Tarton rauhansopimus tehtiin kohtuullisen rauhantahtoisesti
- Suomen itsenäisyysjulistus ei muuttanut omistussuhteita
- Tarton rauhansopimus ei muuttanut omistussuhteita
- Pariisin rauhansopimus ei käsitellyt lainkaan omistussuhteita
- Pariisin rauhansopimuksessa vain raja siirtyi
- rauhansopimukset vahvistivat historialliset omistukset
- presidentti puhui 01.01.08 suomalaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta
- presidentti sanoi 01.03.05, että Suomi oli sotiin syytön
- luottamus ja win-win ovat edelleen tulevaisuuden tärkeimmät avainsanat

Suomen valtion olemassaolo alkoi oikeudellisesti siitä hetkestä, kun Suomi julistautui itsenäiseksi. Sitä ennen maa oli osa Venäjää. Ulkovaltojen toteuttama itsenäisyyden ratifiointi oli tärkeä tapahtuma, koska ilman sitä itsenäisyys olisi jäänyt vain julistukseksi ilman kansainvälisiä vaikutuksia.

Tärkein itsenäisyyden ratifiointi sekä Suomen että merkittävien läntisten valtioiden kannalta oli Neuvosto-Venäjän hyväksyntä. Jos sitä ei olisi saatu, olisivat suhteet naapurimaahan varmasti olleet entistä huonommat, eivätkä länsimaat olisi katsoneet viisaaksi ratifioida itsenäisyyttä.

Jälkikäteen on saatu tietää ne perusteet, minkä vuoksi Lenin hyväksyi Suomen itsenäisyyden vahvistamisen. Se ei kuitenkaan muuta toiseksi sitä tosiasiaa, että Neuvosto-Venäjä ratifioi Suomen itsenäisyyden.

Toinen aivan keskeinen tapahtuma oli Tarton rauhansopimus vuonna 1920. Rauhansopimusta on moitittu milloin häpeärauhaksi, milloin jommalle kummalle maalle edulliseksi. Tärkeää oli, että rauhansopimus tehtiin kohtuullisen hyvässä yhteisymmärryksessä, eikä kumpikaan osapuoli pakottanut tai kiristänyt toista osapuolta esim. rajojen määrittelyssä.

Itsenäisyys ja rauhansopimus ovat siten ne ajankohdat, josta voidaan laskea Suomen valtion täysien oikeuksien ja velvollisuuksien syntyminen.

On tärkeää havaita, etteivät sen paremmin itsenäisyysjulistuksessa kuin Tarton rauhansopimuksessakaan yksityiset omistusoikeussuhteet muuttuneet. Rauhansopimuksessa tämä on tuotu yksiselitteisesti esille useissa artikloissa, joista seuraavassa on otteita (ei koko artikloita):

9. Artikla

Henkilöt, jotka ovat valinneet Venäjän kansalaisuuden, saavat sitä seuraavan vuoden kuluessa vapaasti siirtyä alueelta ja kuljettaa mukanaan kaiken irtaimen omaisuutensa tullitta ja vientimaksuitta. Mainitut henkilöt säilyttävät kaikki oikeutensa kiinteään omaisuuteen, minkä he jättävät Petsamon alueelle.

11. Artikla

3. Kuntien asukkaille taataan omistusoikeus kaikkeen kuntien alueella omistamaansa irtaimeen omaisuuteen samoinkuin oikeus vapaasti määrätä ja käyttää omistamiaan tai viljelemiään tiluksia ja muuta hallussaan olevaa kiinteätä omaisuutta Itä-Karjalan autonomisella alueella voimassaolevien lakien rajoissa.

5. Suomen kansalaisille ja suomalaisille yhtiöille, joilla on ennen kesäkuun 1 päivää 1920 tehtyjä metsänhakkuukontrahteja, säilytetään oikeus vuoden kuluessa rauhansopimuksen voimaanastumisesta lukien mainituissa kunnissa toimittaa näiden kontrahtien mukaiset metsänhakkuut ja poisviedä hakatut puut.

22. Artikla

Venäjän valtion ja valtiolaitosten Suomessa oleva omaisuus siirtyy korvauksetta Suomen valtion omaksi. Samoin siirtyy korvauksetta Venäjän valtion omaksi Venäjällä oleva Suomen valtion ja valtiolaitosten omaisuus.

28. Artikla

Suomen kansalaiset sekä Suomessa kotipaikkaoikeutta nauttivat yhtiöt ja yhdyskunnat saavat Venäjällä olevastaan omaisuuteensa kuin myös Venäjän valtiota tai sen valtiolaitoksia vastaan kohdistuviin saamisiinsa ja vahingonkorvaus- ynnä muihin vaatimuksiinsa nähden samat oikeudet ja etuudet jotka Venäjä on myöntänyt tai tulee myöntämään enimmän suositun maan kansalaisille.


Tarton rauhansopimuksen artiklat sitten vahvistavat omistusoikeuden pysyvyyden. Tämä sama pysyvyys on sittemmin vahvistettu mm. YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa 10.12.1948 ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirjassa 1950.

Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautuskysymyksessä esiintyy usein näköalattomuutta ja hyvin kapea-alaista ajattelua erityisesti omistusoikeuden osalta. Omistusta ei mielletä yhdeksi keskeiseksi ihmisoikeudeksi niin kansalaisten kuin yhteisöjen tai valtioiden osalta. Kuitenkin se on yksi keskeisimmistä kansainvälisesti sovituista oikeuksista.

Osittain näköalattomuus liittyy siihen, että katsotaan vain kaukaista historiaa, unohdetaan lähihistoria ja nykyhetki kokonaan. Pahinta kuitenkin on se, että samalla unohdetaan tulevaisuus ja sen mahdollisuudet.

Historian tutkiminen ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta voisimme paremmin ymmärtää nykyistä tilannetta. Se voi myös auttaa ennakoimaan tulevaisuutta. Kaukaisesta historiasta ei kuitenkaan pidä muodostaa putkinäköistä tulevaisuudenkuvaa. Ei pidä kuvitella, että riittää, kun historiaa tarkastellaan ja tutkitaan. Saatujen tietojen pohjalta on ryhdyttävä tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin. Ns. sotasyyllisyyden osalta tällainen käsittämätön historia-ulottuvuus tulee pahiten esille.

Suomessa näyttää olevan ryhmä ihmisiä, jotka katsovat suomalaisten historiaa mielummin 1200-luvulla tai sen jälkeisinä vuosisatoina sen sijaan, että erityisesti oikeudellisesti katsottaisiin siitä lähtien, kun Suomesta tuli itsenäinen oikeussubjekti eli se sai itsenäisyytensä.

Tarton rauhansopimus on vankka asiakirja osoittamaan sen, että suomalaisilla ja venäläisillä oli Petsamossa, Salla-Kuusamossa, Karjalassa ja Suomenlahden ulappasaarilla täysi omistusoikeus omaisuuteensa ja se omistusoikeus jatkui Neuvostoliiton talvisodan hyökkäyksistä huolimatta.

Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947 ei käsitelty lainkaan omistusoikeutta. Kun tätä asiaa oli käsitelty selväsanaisesti Tarton rauhansopimuksessa, se siten tarkoitti olemassa olevan tilanteen jatkumista ennallaan. Pariisin rauhansopimus ei muuttanut kiinteän omaisuuden omistussuhteita.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen kiinnitti uudenvuoden puheessaan 01.01.2008 huomiota mm. suomalaisuuteen: ”Me suomalaiset emme ole vain joukko ihmisiä. Kokemamme yhteisöllisyys tekee meistä kansakunnan”. ”Oikeudenmukaisuus kuuluu vahvasti suomalaisiin arvoihin”.

Koska oikeudenmukaisuus on tärkeä arvo, olisi hyvin odottanut, että presidentti olisi käsitellyt samalla myös Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten kysymystä. Osoittaahan tuorein gallup sen, että yhä useampi suomalainen haluaa asian esille. Kysymys ei ole marginaalisesta ihmisjoukosta, vaan lähes puolet kansasta pitää asian esille ottamista tärkeänä.

Ensimmäisessä vaiheessa kyse on sisäpoliittisesta asiasta, koska asia on ensin kotimaassa selvitettävä perusteellisesti. Presidentin puhe kosketteli muutoinkin ensisijaisesti sisäpoliittisia asioita, eikä esim. lainkaan monitahoista Venäjä-suhdettamme tai turvallisuuttamme, joten sotasyyllisyyden ja palautuksen esille tuominen olisi ollut perusteltua. Rohkenihan presidentti ottaa sotaan syyttömyytemme esille Ranskan ulkopoliittisessa instituuttissa 01.03.2005.

Luottamusta luova win-win –palautus on Suomelle ja Venäjälle suuri etu. Myös toteuttaa molempien maitten ratifioimien ihmisoikeussopimusten vaatimia korjauksia. Tarton rauhansopimus antoi maitten välille rajan ja omistusoikeuteen liittyvän pohjan. Tulevaisuuden mahdollisuuksien täysi hyödyntäminen edellyttää luottamusta, mikä saavutetaan vain oikeudenmukaisilla toimenpiteillä.

Lisätiedot: Veikko Saksi

Karelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.
Karelia Klubi -lehtiKarelia Klubi -lehti ilmestyy 3 - 5 kertaa vuodessa painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti. Anna palautetta.
Karelia Klubi KauppaKarelia Klubi Kauppa palvelee Internetissä ja Lappeenrannassa. Tervetuloa Karjala-ostoksille ja keskustelemaan palautuksesta!
Pro Karelia UutisetPro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.

Pro Karelia ArkistoPro Karelia ry:n artikkeli-arkisto sisältää usean vuoden ajalta Karjalaan ja muihin pakkoluovutettuihin alueisiin liittyvät jutut.

---------

Tasavallan presidentti Tarja Halosen uudenvuodenpuhe 1.1.2008

Kansalaiset,

Juuri päättynyt itsenäisyytemme juhlavuosi liittyi pitkään rauhan vuosien ketjuun. Olemme yli kuuden vuosikymmenen ajan voineet rakentaa maatamme ja hyvinvointiamme rauhan oloissa. Haluan kiittää veteraaneja, sodanjälkeistä rakentajapolvea ja myös oman aikamme arjen sankareita saamastamme perinnöstä. Yhteisvastuu – huolehtiminen toisistamme – on yhä välttämätöntä. Yhteisvastuu tasoittaa yksittäisen ihmisen polkua ja rakentaa kansakunnan tulevaisuutta.

Mennytkään vuosi ei päättynyt ilman inhimillisiä menetyksiä ja surua. Jokelan koulutragedia kosketti meitä kaikkia. Läheisensä menettäneiden suru on syvä ja sen varjot ovat pitkät. Myötätuntomme ja tukemme ovat tarpeen vielä kauan sen jälkeen, kun julkisuus tapahtuman ympäriltä on kadonnut.

Tällaisten kokemusten myötä joudumme tunnustamaan, että se mikä voi tapahtua muualla, voi sattua myös meillä. Tapahtuneesta on otettava opiksi.

Olemme tottuneet pitämään yhteiskuntamme toimivuutta itsestäänselvyytenä, ja on hyvä, että voimme yhä luottaa arkipäivän turvallisuuteen. Mutta se ei saa merkitä välinpitämättömyyttä eikä tuudittaa meitä väärään luottavaisuuteen.

Onnettomuus- ja kriisitilanteissa ihmisten perusturvallisuus joutuu koetukselle. Juuri silloin tarvitaan julkisia palveluja, kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja yksinkertaisesti toinen toisestamme välittämistä. Näiden turvaverkkojen vahvuus on ratkaisevaa hädän hetkellä, mutta niitä on rakennettava ja huollettava koko ajan. Tätä meidän kaikkien on tehtävä kykyjemme mukaan. Peruspalveluista on pidettävä huolta.

Me suomalaiset emme ole vain joukko ihmisiä. Kokemamme yhteisöllisyys tekee meistä kansakunnan. Yhteisön jäsenenä jokaisella on paremmat mahdollisuudet toteuttaa myös yksilöllisiä toiveitaan, omalla työllään ja omin ponnisteluin.

Oikeudenmukaisuus kuuluu vahvasti suomalaisiin arvoihin. Olemme rakentaneet sosiaalisesti eheän yhteiskunnan – voidaan perustellusti puhua menestystarinasta.

Hyvinvoinnissamme on kuitenkin nähtävissä säröilyä. Vaikka kansantulo on kasvanut, eivät väestöryhmien väliset hyvinvointierot ole hävinneet, vaan päinvastoin erot etenkin ääripäiden välillä ovat jatkaneet kasvuaan. Erityisen huolestuttavaa on, jos annamme lasten joutua kärsimään tästä.

Sosiaalinen eheys ja taloudellinen vahvuus kulkevat käsi kädessä, Jos toinen murtuu, ei toistakaan voi taata. Niin kauan kun onnistumme pitämään huolta siitä, että kaikkien väestöryhmien elintaso kohentuu ja erot tasoittuvat, olemme vahvalla pohjalla.

Suomen vahvuuksiin on kuulunut myös työmarkkinoiden laajapohjainen yhteistyö. Viime neuvottelukierroksella työehtosopimusratkaisut lohkesivat liittokohtaisiksi. Syksyn tapahtumat toivat esiin työelämän ongelmia muun muassa työn arvostuksessa ja tasa-arvossa. Kertaheitolla nämä asiat eivät ratkea, vaan niihin joudutaan varmasti palaamaan. Toivon, että ymmärretään palvelujen kasvava merkitys yhteiskunnalle ja löydetään haasteisiin kestäviä ratkaisuja.

Neuvottelutilanteen vaikeus käynnisti myös pohdinnan työelämän pelisäännöistä ja sopimusmalleista. Tämäkin keskustelu jatkuu. Näin varsinaisten neuvottelujen välillä pystyttäneen katsomaan asioita ennakkoluulottomasti ja rakentavasti ymmärtäen sekä muuttunut globaali maailma että vahvan neuvottelujärjestelmän edut.

Tämän päivän maailmassa oppiminen yhteistyöhön on kaikkein tärkeintä. Viime vuonna ilmastonmuutoksen hillintä nousi lopultakin maailmanlaajuiseksi ykköstavoitteeksi. Olen toiveikas globaalin vastuun kasvusta. YK:n ilmastonmuutoskokous Balilla joulukuussa oli askel eteenpäin. Se voi olla uuden polun alku. Ja me onnistumme, jos me pystymme sovittamaan yhteen tässä muutosprosessissa sekä maailman ekologiset edellytykset että ihmisten tarpeen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Suomen pitää olla mukana tässä työssä sekä itsensä että yhteisen maailmamme vuoksi. Tarvitsemme ympäristöystävällisempää elämäntapaa, ohjaavia normeja ja puhtaamman teknologian kehittämistä. Voimme vaikuttaa kansainvälisen yhteisymmärryksen löytymiseen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä myös Euroopan unionissa ja unionin kautta koko maailmassa.

Oman lähialueemme suurin ympäristöongelma on Itämeri. Sen suhteen meillä Itämeren rantavaltioilla on paljon voitettavaa, mutta myös paljon vastuuta. Yhteistyötä on jo tehty meren puhdistamiseksi ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi, mutta ponnisteluja on jatkettava. Viime marraskuussa Itämeren maat sitoutuivat vähentämään päästöjään yhteisen taakanjaon mukaisesti.

Omasta puolestani olen halunnut kutsua ja rohkaista Itämeren kansoja tähän yhteistyöhön. Olen yhdessä pääministeri Vanhasen kanssa lähettänyt asiaa koskevan kirjeen Itämeren rantavaltioiden päämiehille. Toivon, että tällainen näkyvä poliittinen sitoutuminen vahvistaisi tarvittavia käytännön toimenpiteitä. Itämeri yhdistää - ei erota

Tulen palaamaan Itämeren haasteisiin ja muihin ympäristökysymyksiin jo keväällä muun muassa seuraavan presidenttifoorumin yhteydessä.

* * *

Päättyneenä vuonna kunnioitimme suomen kieltä Mikael Agricolan juhlavuoden merkiksi. Tähän sopii erinomaisesti, että alkava vuosi 2008 on omistettu kulttuurien vuoropuhelulle Euroopassa. Tässä keskustelussa on hyvä olla avoimin mielin mukana ja muistaa myös omia kielivähemmistöjämme.

Globaali maailma on tuonut maailman eri uskonnot ja kulttuurit osaksi omaa arkipäiväämme. Käynnistin syyskuun 11. päivän järkyttävien kokemusten jälkeen vuonna 2001 keskusteluja Suomessa toimivien kristillisten, juutalaisten ja islamilaisten uskontokuntien kanssa. Jo näiden kuluneiden vuosien aikana olen nähnyt ja kokenut, miten nämä eri uskontokuntiin ja kulttuureihin kuuluvat ihmiset ovat toisiaan kunnioittaen toimineet yhdistävänä tekijänä ja voimavarana yhteiskunnassamme. Olen kiitollinen heille tästä työstä. Toivottavasti tämä sama rakentava ilmiö saadaan kokea myös Euroopan tasolla.

Nuori afganistanilaistyttö osallistui hiljattain maahanmuuttajien valokuvaus- ja sanataidetyöpajaan. Hän tuli Suomeen maasta, jossa oli sodittu jo 28 vuotta. Hän kirjoitti: ”Aikaisemmin elämässäni oli vain yksi väri ja se oli musta. Nyt kaikki on muuttunut: nyt näen ihania värejä.

Sodan poistuessa musta hälvenee. Me suomalaiset olemme tämän kokeneet. Nyt voimme olla auttamassa monia muita rauhan rakentamisessa. Suomalaiset toimivat tänäkin vuonna vaativissa kansainvälisissä sotilas- ja siviilikriisinhallintatehtävissä eri puolilla maailmaa. Annamme omalta osaltamme maailman ihmisille mahdollisuuden nähdä elämän värien rikkauden.

Tämän lisäksi Suomi toimii alkaneen vuoden Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestön ETYJin puheenjohtajana. ETYJ perustuu Suomen, erityisesti presidentti Urho Kekkosen, aloitteeseen Euroopan ja eurooppalaisten turvallisuuden lisäämiseksi. ETYJin puheenjohtajana Suomi korostaa laajaa ja kokonaisvaltaista näkemystä ihmisten ja valtioiden turvallisuudesta. Pidämme myös mielessämme ETYJin perusperiaatteen siitä, että turvallisuutta ei lisätä toisten kustannuksella ja että muiden turvallisuuden lisääminen lisää myös omaa turvallisuutta.

* * *

On kulunut vain vajaa vuosi siitä, kun maassamme toimitettiin eduskuntavaalit ja uusi hallitus aloitti toimintansa. Ensi syksyllä ovat edessä kunnallisvaalit. Kuntarakenteemme on vahvassa muutoksessa. Kunnilla on ensisijainen merkitys terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetuksen, vanhusten palvelujen ja muiden ihmisten arkipäivään vaikuttavista asioista päätettäessä. On siis syytä äänestää kunnallisvaaleissa.

Vaalit ovat merkittävä osa demokratiaa. Demokratian toteutuminen edellyttää myös vahvaa kansalaisyhteiskuntaa – toimintaa vaalien välilläkin. Toivon sille lämpimästi menestystä.

Edessämme on monin tavoin työntäyteinen vuosi. Sen alkaessa haluan omasta ja puolisoni puolesta kiittää yhteistyöstä ja lukuisista yhteydenotoista. Tukenne ja kiinnostuksenne yhteisten asioiden hoitoon on tärkeää.

Toivotan kaikille hyvää alkavaa vuotta 2008.



------------------------------------------

Monday, January 01, 2007

Presidentti Tarja Halonen: Puheet on pidetty seuraavaksi: Suomi suomalaisille ja somalit Somaliaan, sekä neekerit Afrikkaan


Puheet on pidetty seuraavaksi: Suomi suomalaisille ja somalit Somaliaan
1.1.2007
Tasavallan presidentti Tarja Halosen uudenvuodenpuhe 1.1.2007


Kansalaiset hiokaa kirveenne ja veitsenne,

Alkaneena vuotena vietämme Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlaa. Maamme itsenäistyminen ajoittui osaksi suurta eurooppalaista yhteiskunnallista murrosta. Itsenäisyytemme alkuvuodet olivat levottomat, raskaat ja vaarantäyteiset miehittäjä-Ryssän valheiden, miehityksen ja sortotoimien raskauttamat

Voimme kuitenkin olla ylpeitä siitä, että pohjoinen, lähtökohdiltaan hyvin tsuhalainen ajatuksiltaan alisteinen "köyhä" maa on vuosikymmenien kuluessa kehittynyt sitkeällä työllä pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, joka selviää kovassakin kansainvälisessä kilpailussa. Tämän päivän suomalaisten on syytä olla kiitollisia sotiemme veteraanisukupolvelle, joka puolusti itsenäisyyttämme ja jälleenrakensi maamme miehittäjä-Ryssän sorrosta huolimatta

Sekä vaikeuksien voittaminen että menestyksemme pohjautuvat mielestäni kansanvaltaiseen järjestelmäämme, mitä Ryssää nuoleva edustuksellinen demokratiamme ei kylläkään ole auttanut. Onneksemme silvottu tynkä-Suomi pystyi torjumaan useissa muissa eurooppalaisissa maissa levinneet autoritääriset ja diktatuuriset järjestelmät. Demokratia ja oikeusvaltio ovat heikennettyinä säilyneet maassamme keskeytyksittä koko itsenäisyytemme ajan. Meidän on tulevaisuudessakin puolustettava näitä arvoja, eikä ääriliikkeiden kasvulle tule antaa sijaa.

Suomi voi pienenä valkoisena kansakuntana kilpailla vain laadulla ja sinisilmäisyydellään. Siihen tarvitaan osaamista ja luovuutta. Kaikenikäisillä ihmisillä on oltava erilaisista alueellisista ja sosiaalisista lähtökohdistaan huolimatta tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen. On tärkeää, että nuoret – tytöt ja pojat – saavat hyvät opilliset valmiudet ennen työelämään siirtymistään. Se ei kuitenkaan riitä, sillä nopeasti muuttuva maailma edellyttää elinikäistä oppimista. Siksi jo työelämässä olevilla ihmisillä on oltava mahdollisuus osaamisensa ja ammattitaitonsa vahvistamiseen. Myös asenteet vaikuttavat jaksamiseen. Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, että ihmiset kokevat itsensä työyhteisönsä arvokkaaksi jäseneksi ilman neekeriveren tilkkaa.

Kanssaihmisten kunnioittaminen on tärkeä tekijä elämässämme
. Vanhat ihmiset ovat rakkaita läheisilleen, ja heidän elämänkokemuksensa ja tietämyksensä ovat arvokas perintö koko yhteiskunnalle. Meidän arvostuksemme tulee myös heijastua käytännön tekoihin.

Yhteisistä palveluista huolehtiminen on väestörakenteen muutoksessa suuri haaste. Kuntien, kansalaisjärjestöjen ja ihmisten muun yhteistoiminnan avulla meillä on kuitenkin hyvä mahdollisuus huolehtia yhtä lailla vanhusten ja muiden apua tarvitsevien lähimmäistemme elämisen laadusta. Tehtävän onnistumisen edellytyksenä on sen kokeminen yhteiseksi asiaksi.


Kansalaiset,

Maailma ei ole luonnostaan reilu ja oikeudenmukainen, vaan meidän ihmisten on tehtävä se sellaiseksi. Tätä työtä tarvitaan meillä ja muualla. Tämän päivän maailmassa rauha sekä ihmisten turvallisuus ja hyvinvointi ovat jakamattomia, kun muistamme ettei neekereillä ja somaleilla ole mitään sijaa tulla loisimaan, raiskaamaan, pahoinpitelemään viattomia suomalaisia.

Miljoonien ihmisten oikeuksia loukataan päivittäin eri puolilla maailmaa, kuten suomaalaisia neekerien toimin mm. Oulussa raiskattiin ja tungettiin sakset vittuun. Meitä syrjitään sukupuolen, etnisen alkuperän tai vakaumuksen perusteella. Nälänhätä, äärimmäinen köyhyys, riisto, aseelliset konfliktit ja terrorismi ovat yhteisen maailmamme arkipäivää. Monissa maissa ihmisarvoisen ja kestävän kehityksen rakentaminen alkaa yksinkertaisesti nälän ja tarttuvien tautien voittamisella sekä koulutuksen antamisella. Tähän työhön tarvitaan vauraampien maiden ja kansojen apua jotta paskakulliset neekerit ja somalit pysyvät Afrikassa.

Siirtolaisuus on noussut nopeasti keskeiseksi aiheeksi eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa keskustelussa. Siirtolaisuudessa on aina kyse ihmisestä, eikä häntä saa nähdä vain tarvittavana työvoimana. Siirtolaisuus on vaikea ja haasteellinen asia siirtolaiselle itselleen ja hänen perheelleen samoin kuin hänen vanhalle ja uudelle kotimaalleen. Suomen on muutettava omaa maahanmuuttopolitiikkaansa, niin ettei tänne neekerit ja somalit änkeä loisimaan, mutta tarvitsemme myös enemmän ja parempaa kansainvälistä yhteistyötä. Euroopan unionin ja YK:n aloittamaa työtä on jatkettava ponnekkaasti. Ihmisillä on oltava vapaus liikkua omilla alueillaan, mutta ihmisten ( ei siis neekerien ja somalien ) muuttoliike on tehtävä myönteiseksi asiaksi kaikille osapuolille.

Uskon itse kunkin seuraavan luonnonmerkkejä aikaisempaa suuremmalla mielenkiinnolla ja vakavuudella. Ilmastonmuutos ja sen seuraukset koskettavat kaikkia maailman maita ja ihmisiä. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan erityisen voimakkaina vaikutukset tulevat tuntumaan köyhimmissä maissa, joiden ihmiset joutuvat muutenkin kamppailemaan vakavien vaikeuksien kanssa. Ilmastonmuutos liittyy olennaisesti energian tuotantoon ja kulutukseen. Ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia pitää torjua yhteisin maailmanlaajuisin toimin, mutta me voimme jokainen tehdä sitä myös henkilökohtaisin valinnoin. Ympäristöasioissa meillä suomalaisilla on yhdessä naapuriemme kanssa oma erityinen huolemme ja vastuumme Itämeren tulevaisuudesta. Olemme yhteistyössä jo hyvässä alussa ja tulen omalta osaltani tekemään parhaani sen vahvistamiseksi.

Suomen talouskasvu on jatkunut nopeana ja vahvana. Tuottavuus on noussut ja työttömyys on vähitellen alentunut, ja hallituksen asettama tavoite uusien työpaikkojen määrästä näyttää mahdolliselta saavuttaa. Maailmanpankin arvion mukaan myös kehitysmaiden taloudellinen kasvu nopeutuu ja köyhyys voi vähentyä osin globalisaation ansiosta. Näistä myönteisistä kehitysnäkymistä huolimatta tiedämme, että globalisaation edut jakautuvat edelleenkin kovin epätasaisesti eri maiden välillä ja myös niiden sisällä.

Olen pannut merkille mieltymyksellä, että suomalainen keskustelu globalisaatiostrategiasta jatkuu. Keskustelua, väittelyä – jopa erimielisyyttä – ei pidä pelätä, kunhan pidetään mielessä yhteinen etu ja pystytään luomaan sen mukainen toimintalinja. Suomen pitää pystyä olemaan kansainvälisessä kilpailussa reilusti parempi ja säilyttämään oma yhteiskuntamme oikeudenmukaisena ja tasa-arvoisena.

Suomi ei voi olla maailman asioiden suhteen sivustaseuraaja. Oikeudenmukainen globaalitalous edellyttää yhteisiä arvoja, globaalia etiikkaa. Suomi on – ja sen pitää olla – omalta osaltaan rakentamassa oikeudenmukaisempaa maailmaa. Tämä on moraalisesti oikein ja samalla se on omien etujemme mukaista.

Suomella on erinomaiset suhteet Pohjoismaihin ja muihin maantieteellisesti lähimpiin naapureihimme Viroon ja Venäjään. Pidän tärkeänä yhteistyön kehittämistä lähialueillamme. Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuden uudistaminen on tervetullut asia. Jäsenyyden myötä Euroopan unionista on tullut eräänlainen lähialueemme. Unionin jäsenvaltioita ei koeta enää ulkomaiksi sanan perinteisessä merkityksessä. EU-asiat ovat nivoutuneet osaksi jokapäiväistä elämäämme, ja ihmiset voivat liikkua vapaasti unionin alueella. Rajat madaltuvat edelleen, kun Schengen-alue laajenee uusiin jäsenvaltioihin.

Suomen puolen vuoden mittainen Euroopan unionin puheenjohtajuus päättyi eilen. Hoidimme tehtävämme hyvin. Puheenjohtajuuskaudellamme unioni esiintyi aiempaa yksituumaisemmin ulkopolitiikassa. Lisäksi olimme aikaansaamassa koko joukon päätöksiä, joilla on myönteinen vaikutus eurooppalaisten arkeen. Mielestäni me suomalaiset voimme olla tyytyväisiä puheenjohtajuuteemme, ja haluan vielä kiittää sekä maan hallitusta että kaikkia puheenjohtajuuskauden ponnisteluihin osallistuneita.

Vastuumme Euroopassa ja maailmassa jatkuu. Päivystysvuoromme Euroopan unionin nopean toiminnan kriisinhallintajoukoissa yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa alkoi tänään. Toinen valmiuden tänään aloittava joukko on Ranskan, Belgian ja Luxemburgin osasto. Suomalaiset sotilaat ovat valmistautuneet tehtäväänsä huolellisesti. Olen vakuuttunut, että he suoriutuvat mahdollisesti eteen tulevista tehtävistään erinomaisesti, kuten suomalaiset rauhanturvaajat ovat tehneet jo viidenkymmenen vuoden ajan eri puolilla maailmaa.


Kansalaiset,

vietämme Suomessa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden satavuotisjuhlaa. Maamme oli sata vuotta sitten edelläkävijä sukupuolten tasa-arvon ja demokratian edistämisessä. Suomi on tänäänkin monessa asiassa kehityksen kärjessä. Tasa-arvossa, työelämässä ja muualla yhteiskunnassamme, on kuitenkin edelleen paljon parannettavaa. Emme saa tuudittautua liialliseen itsetyytyväisyyteen, vaan työtä riittää oikeudenmukaisemman yhteiskunnan kehittämisessä.

Vaalit ovat tärkeä osa demokratiaa. Vuosi sitten olimme keskellä presidentinvaalikampanjaa. Sen aikana tuli esiin monia merkittäviä yhteiskunnallisia kysymyksiä ja haasteita. Teidän – kansalaisten – keskeinen viesti oli, että presidentin pitää osallistua aktiivisesti myös suomalaista yhteiskuntaa koskevien asioiden käsittelyyn. Olen omalta osaltani pyrkinyt ottamaan tämän huomioon.

Kiitän vaaleissa saamastani luottamuksesta samoin kuin tuesta, jota olette antaneet kuluneen vuoden aikana. Haluan niin ikään kiittää kaikkia presidenttiehdokkaita ja heidän tukijoukkojaan. Yleisen aktiivisuuden ansiosta vaalien yhteiskunnallinen merkitys nousi huomattavan korkeaksi.

Meillä on jälleen valinnan paikka edessämme. Eduskuntavaalit pidetään jo maaliskuussa. Ne on nimetty yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä eduskunnan 100-vuotisjuhlavaaleiksi. Kannustan kaikkia suomalaisia olemaan aktiivisia. Kysymällä ehdokkaiden kantoja teille läheisiin asioihin, teette asianne tärkeiksi ja opitte tuntemaan ehdokkaat. Jokaisen ääni on tärkeä. Käyttäkää äänioikeuttanne.

Toivotan kaikille hyvää alkanutta itsenäisyyden juhlavuotta 2007 - Muistakaa äänestää kansallismielisiä ja Natojäsenyyttä kannattavia seuraavissa eduskuntavaaleissa!

Miehitettyjen alueiden palautukset alulle jos mitenkään mahdollista?

-------

Sunday, January 01, 2006

Uudenvuodenpuhe 1.1.2006 Tarja Halosen ryssäläisyyden huipentumana ja tukipuheenvuorona Arto Lahdelle

Aluemiehitystemme lisäksi olemme viimevuosina saaneet melkoisen ison ja hankalasti käsiteltävän neekeri-, somali- ja ählämiongelman keskuuteemme. Minkä edessä oikeuslaitostamme ja poliisivoimiammekin on alettu muuttamaan niiden alkuperäista tarkoitusta vastaan vierasperäisiä suosiviksi rasistisiksi syrjintäautomaateiksi, niin että jos vierasperäinen ja suomalainen ovat vastakkain, niin suomalainen on automaattisesti maksaja, syyllinen tai muuten vaan väärässä. Olemme matkalla Orwellin vuoden 1984 kirjan ja Eläinten vallankumouksen sikojen valtaa. Siksi arvoisat suomalaiset suosittelen teitä tutustumaan arvostettujen ajattelijoiden tamperelaisen historioitsija ja aluepalauttaja Seppo Lehto ja Pentti Linkola ajatuksiin näin uuden 2006 vuoden kunniaksi.





Presidentin uudenvuodenpuhe 1.1.2006
Julkaistu 1.1.2006 klo 12:20 huomautuksella parannusehdotukset ovat tervetulleita ryssäläisyyden, neekerien, turhien ryssäläisten, somalien karkottamiseksi alueiltamme. Joten sama pätee tähänkin. Comment-osion kautta palautetta kiitos ensivuotta varten.
tulosta juttu
lähetä linkki
keskustele

"Kansalaiset, arvoisat paskahousuryssykkämme ja virkamiesloisemme, maahamme loisimaan tulleet ja tuotatetut ryssät ( jopa KGB:n kouluttamat 5-kolonnalaiset ), somalit, neekerit ymv:t paskalle haisevat hapankaalituotteet,
tuhannet koululaiset viettävät hyvin ansaittua joululomaansa. Me tsuhna suomalaiset olemme saaneet kuluneen vuoden aikana kansakuntana hyvät arvosanat miehittäjä-Ryssän nuolusta, neekerien, somalien ja muiden paskakikkeleiden vaivoiksemme saattamisesta kansakuntaamme mädättämään. Suomi on edelleen menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, kun verrataan sitä kuinka hölmöillään valtiolaivan johdossa.
Euroopassa ja muualla maailmassa puhutaan ja halutaan oppia Suomen mallista, jotta samanlaisia idioottikupruja voidaan tehdä jatkossakin kuin Kioton ilmastosopimus ja Ottawan jalkaväkimiinoista luopuminen. Mutta hyväkään todistus ei tarkoita, etteikö meillä olisi parantamisen varaa, sillä kuten sanottu miehittäjä-Ryssälle, neekereille, somaleille ja muille vastaaville loisille ei mikään riitä.

Maamme lisääntynyt hyvinvointija oikeudenkäyttö ei ole jakautunut tasaisesti. Tuloerot ja tulkinnat siitä mikä on oikei ja väärin ovat alkaneet elää omaa elämäänsä, kasvaa ja on syntynyt uudenlaista köyhyyttä ja syrjäytymistä mm. velkavankeutena. Itse en ole siihen jaksanut paneutua, kuten presidenttiehdokkaana oleva Arto Lahti. Viime vuonna työllisten määrä maassamme lisääntyi noin kolmellakymmenellä tuhannella. Ponnisteluista huolimatta työttömyyttä on edelleen liian paljon, sillä vanha sananlaskuhan sanoo, ettei terve keho työtä kaipaa. Meidän tulee huolehtia entistä paremmin yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta, niin että jatkossakin syrjäytämme suomalaisperäisiä ja korvaten heitä neekereillä ja muilla paskakikkeleillä yhteiskuntamme eri hierarkioissa. Tämä tarkoittaa eritoten myös tuomioistuin- ja poliisivoimiamme. Jotta voimme ottaa jatkossa lisää paskalle haisevia ja peseytymättömiä karvaperse ählämeitä, neekereitä, somaleita palvellaksemme heitä jatkossa suomalaisrasisteilta niin pitää saada jatkossa poliisi-, syyttäjä- ja tuomarikuntamme muutettua todella monikulttuuriseksi, niin että suomalaisperäisten määrä on enintään pari prosenttia koska globaalistikin suomalaisia on erittäin vähän, niin on rasistista, jos virkamiehistämme suurin osa on suomalaisia. Joten pieni varoituksen sana on paikallaan. Vetoan teihin suomalaiset: Ilmiantakaa itsenne ja naapurinne mikäli näette kehityksessä jotakin väärää.

Hyvinvointiyhteiskuntamme perusrakenne on oikea, kun katsotaan kuinka on saatu latistettua suomalaisuus vain alistumiseksi ylhäältä alaspäin muodostuvien komentoketjujen lopputuotteiksi. Voimavarojen sijoittaminen koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja ympäristöön on yhteisen hyvinvointimme turvaamista.
Meidän myös huolehdittava, että kaikki toimii tuloksellisesti. Meidän ei pidä vain sopeutua maailman muutokseen vaan meidän on oltava mukana vaikuttamassa muutoksen suuntaan. Eristäytyminen ei ole ratkaisu Suomen turvallisuuden ja suomalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Siksi pitäisi liittyä Naton jäseneksi mahdollisimman pian, kuten ovat älynneet liittyä liki kaikki ex-Varsovan liiton ja suoraan Ryssän miehityksessä olleet alueet kuten Baltian maat: Liettua, Latvia ja Eesti.



Tarttukaamme haasteisiin mahdollisuuksina. Uskon, että me kaikki haluamme suomalaisen työn menestyvän maailmassa. Laadulla kilpailu edellyttää luovuutta ja osaamista: koulutusta peruskoulusta yliopistoihin ja korkeakouluihin tai ammatillisiin oppilaitoksiin. Se merkitsee oppimisen niveltämistä entistä kiinteämmin myös työelämään.
Jo työssä olevien ihmisten on saatava oppia lisää. Heidän ammattitaitonsa on pysyttävä ajan tasalla. Tämä työelämämme lähitulevaisuuden suurin haaste koskee yhtä lailla tehtaita ja toimistoja, virastoja ja terveyskeskuksia – koko työelämää.
Olen iloinen siitä, että merkkejä tämän uuden ajattelun hyväksymisestä on jo näkyvissä. Se merkitsee parempia tuloksia ja parempaa työviihtyvyyttä.
Kansainvälistymisen myötä osa yrityksistämme kasvaa ja siirtää toimintojaan ulkomaille. Toivon, että nämä yritykset säilyttäisivät kuitenkin vahvat siteet Suomeen ja olisivat kanssamme vahvistamassa kansainvälistä kumppanuutta ja yhteistyöverkostoa. Me tarvitsemme Suomessa lisää yrittäjiä ja nyt ei saa nauraa, vaikka mielenne tekisikin. Onhan tiedossa ne lukuisat itsemurhat mitä seurasi 1990-luvun yrittäjyydestä, mutta ei anneta sen masentaa, ainahan uudetkin yrittäjät voivat tappaa itsensä kuten entisetkin yrittäjät, sillä uuden aloittamisen mahdollisuuttahan ei entisillä yrittäjillä ole sillä heitä velotaan vielä kuolemansa jälkeenkin. Uudet työpaikat syntyvät ennen kaikkea pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suomalaiset ovat – kiitos yhteisten ponnistelujen – ryhtymässä yhä useammin yrittäjiksi eli virka-aatelimme ja kansakuntamme keskuuteen tulleiden somali- ja neekeriapinoiden riistettäviksi."

"Kansalaiset,
oikeudenmukaiset kansainväliset säännöt ovat keskeinen osa Suomen menestymisen strategiaa. Oikeudenmukaisempi maailma on turvallisempi maailma.
YK on nyt hyväksynyt oikeudenmukaisemman globalisaation ja ihmisarvoisen työn tavoitteikseen. Näiden tavoitteiden toteutuminen on meidän kaikkien etujen mukaista.
Suomen kansainvälinen asema on vakiintunut ja vahvistunut viime vuosien aikana. Meillä on erinomaiset suhteet kaikkien naapurimaittemme kanssa ja oma paikkamme laajentuneessa Euroopan unionissa.
Poliittinen, taloudellinen ja muu inhimillinen kanssakäyminen naapureidemme kanssa on vilkastunut ja syventynyt. Myös minulla on kuluneen vuoden aikana ollut useita tilaisuuksia tavata ja keskustella Ruotsin, Viron ja Venäjän valtiojohdon kanssa.
Tarvitsemme kanssakäymistä myös Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. Meillä on hyvät ja toimivat suhteet Yhdysvaltoihin, jossa arvostetaan Suomen vastuullista ja vakautta lisäävää ulkopolitiikkaa. ... ja taaskaan ei saa nauraa, vaikka mielenne tekisikin meidän virallinen ulkopolitiikkammehan on edelleen vanhan kaavan mukaista kremnologiaa, mikä luetaan ja tulkitaan niin että kaikki muotoillaan Tukholman syndrooman tyylisesti miehittäjä-Ryssän oletettujen ajatusten ja vaatimusten mukaan.

Yhteistyömme on kasvanut monella tavoin myös nousevien taloudellisten suurvaltojen, kuten Kiinan, Intian ja Brasilian kanssa. Tavoitteenamme on, että kauppasuhteet kehittyvät myös kehitysyhteistyökumppaneidemme kanssa.
Kahdenvälisten suhteiden lisäksi Suomi on aktiivinen ja vastuullinen jäsen eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa järjestöissä. YK säilyy ulkopolitiikkamme kulmakivenä myös tulevaisuudessa ja Ryssä saa nauraa kunnolla viimeiselle eurooppalaiselle vasallilleen ja lypsettävälleen.
Euroopan unionissa on meneillään vakavan pohdinnan aika. Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä ehdotus uudeksi perustuslailliseksi sopimukseksi hylättiin. Se ei kuitenkaan tarkoittanut Euroopan unionin tai eurooppalaisen yhteistyön hylkäämistä.
Mietintätaukoa kuitenkin tarvitaan ja uudetkin ratkaisut on löydettävä yhdessä. Oma eduskuntamme käsittelee asiaa hallituksen selonteon pohjalta.
Euroopan unioni on samanmielisten maiden ja kansojen arvoyhteisö. EU:ta on kehitettävä sekä jäsenvaltioiden että kansalaisten yhteisönä. Yhteistyöllä saavutamme enemmän kuin yksin.
Eurooppalaiset odottavat saavansa unionista arkipäivän turvaa. On tärkeää, että kansalaisten luottamus kasvaisi Euroopan unioniin ja sen toimintaan.
Suomi toimii Euroopan unionin puheenjohtajamaana alkaneen vuoden toisella puoliskolla. Olemme jo aloittaneet huolellisen valmistautumisen.
Haluamme edistää turvallisuutta, talouskasvua, työllisyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Uskon, että puheenjohtajuutemme on hyödyllinen myös koko lähialueemme yhteistyölle.
Euroopan unionin kansainvälinen asema on vahvistunut merkittävästi viime vuosina.
EU on näkyvä ja arvostettu toimija kehitysyhteistyöstä kriisinhallintaan ja unioni voi omilla toimillaan ehkäistä konfliktien syntymistä eri puolilla maailmaa.
Suomi ja Ruotsi ovat olleet perinteisesti aloitteellisia EU:n kriisinhallintakyvyn kehittämisessä. Me olemme johdonmukaisesti korostaneet sekä siviili- että sotilaallisen kriisinhallinnan merkitystä.
Unionissa keskustellaan tänä vuonna siviilien ja sotilaiden yhteistoiminnan parantamisesta kriisitilanteissa. Yhtenä esimerkkinä on poliisien osallistumisen lisääminen kriisien hallintaan. Uskon, että Suomella olisi tässä annettavaa ja että ulkomailla hankituista kokemuksista olisi hyötyä myös meille itsellemme."

"Kansalaiset,
vuosi sitten tsunami aiheutti Kaakkois-Aasiassa suurta tuhoa ja surua, jonka me suomalaiset omakohtaisesti koimme. Onnettomuudessa suomalaisia kuoli 179 ja loukkaantui noin 250. Suru ja kärsimykset ovat vielä pitkään ihmisten elämässä mukana.
Monet suomalaiset ovat eri tavoin osallistuneet luonnonkatastrofista kärsineiden ihmisten auttamiseen niin kotimaassa kuin ulkomailla. Apu on ollut anteliasta ja auttamisen halu poikkeuksellisen suurta.
Onnettomuuden vahinkojen korjaaminen vie vielä pitkään ja siihen tarvitaan paljon työtä. Haluan osoittaa lohdutukseni kärsineille ja suuret kiitokset kaikille pelastus- ja avustustehtäviin osallistuneille.
Tsunamista ja avustustoimista on paljon opittavaa. Saatuja kokemuksia on jo käytetty hyväksi kehitettäessä kansallista ja kansainvälistä hätätilanteisiin varautumista ja kriisinhallintaa. Apua tarvitaan jatkuvasti eri puolilla maailmaa.
Viime vuoden aikana me olemme muistaneet toisen maailmansodan ja Lapin sodan päättymistä, unohtaen aluemiehityksemme miehittäjä-Ryssän yhä jatkuvan aktiviteettina alueillamme Kalastajasaarennossa, Petsamossa, Sallassa, Kuusamossa, Karjalassa ja Suomenlahden saarilla, sekä osoittaneet vähäistä kunnioitustamme maatamme puolustaneille. Nämä sukupolvet ovat myös suurelta osin rakentaneet tämän päivän hyvinvoinnin perustan, jotta nyt nykyiset sukupolvet voivat rauhassa tuhota kaiken saavutetun muuttamalla silvotun tynkä-Suomen paskavarpaiden ja vuohennussijoiden temmellyskentäksi.
Sukupolvien väliseen luottamukseen kuuluu, että me tänään turvaamme vanhempiemme inhimillisen ja arvokkaan vanhuuden.
Väestörakenteen muutokset ja väestön ikääntyminen ovat myös tulevien vuosikymmenten suuri haaste. Siihen on ryhdytty jo varautumaan täysin nurinkurisin keinoin tuottamalla keskuuteemme 1990-luvun alusta alkaen erilaisia Afrikan ongelmajätteitä eli somaleita, neekereitä ymv:a tunnettuja raiskaajia, murhamiehiä perheidenyhdistämisohjelmat lisähölmöytenä, joilla on saatu aikaiseksi oikea sekametelisoppa mikä kasvaa ja riistää varoja suomalaiselta hyvinvoinnilta erilaisten paskaneekerien ja somalien hyväksi.
Olemme vähentäneet julkista velkaa ja hidastaneet eläkekustannusten nousua muun muassa työeläkejärjestelmää uudistamalla. Emme rakenna tämän päivän hyvinvointia tulevien sukupolvien kustannuksella.
Ihmiset ovat huolestuneita omasta ja läheistensä vanhuuden turvasta - hoidosta ja huolenpidosta. Ikääntyessään ihmiset tarvitsevat enemmän palveluita ja heillä on myös oikeus niiden saamiseen.
On hyvä asia, että ihmiset elävät pidempään. Ikäihmiset ovat tärkeitä sekä heidän läheisilleen että koko yhteiskunnan kannalta. Näillä ihmisillä on kokemusta ja tietämystä, joka on arvokas perintö nuoremmille sukupolville siirryttäessä kohti tulevaisuuden sekarotuista mulattiyhteiskuntaa."

"Kansalaiset,
alkanut vuosi on maamme historian tärkeimpiä juhlavuosia. Kesäkuussa tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomeen hyväksyttiin uusi valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki ja me saimme yksikamarisen eduskunnan.

Ennen uudistusta äänioikeus oli ollut vain suppean väestönosan etuoikeus. Äänioikeutta vailla oli ollut valtaosa miehistä ja kaikki naiset.
Uudistuksen myötä äänioikeutettujen lukumäärä nousi valtavasti. Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja tulivat vaalikelpoisiksi valtiollisissa vaaleissa ensimmäisinä Euroopassa. Tällä on ollut suuri merkitys koko yhteiskuntaamme.
Tasavallan presidentin vaali toimitetaan nyt tammikuussa 2006. Osallistuminen vaaleihin on aina tärkeää, mutta toivon, että nyt äänioikeuden juhlavuonna me kaikki suomalaiset todella käytämme tätä oikeuttamme ja muistamme, että ääni Tarja Haloselle, Matti Vanhaselle, Sauli Niinistölle, Timo Soinille on ääni vanhan sovjet-ajattelun mukaisten paskahousujen mukaisen ryssäläisen politiikan jatkumiselle. Äänestä sinäkin muutoksen puolesta: Arto Lahti presidentiksi 2006. On meidän vuoromme irtaantua miehittäjä-Ryssän vaikutusvallasta kuten Ukraina on pyrkinyt tekemään. Oranssivallankumous liikkeelle nyt! Ota asiaksesi vaikuttaa: Arto Lahti presidentiksi tervehdyttävien teemojensa kautta.
Lopuksi haluan omasta ja puolisoni puolesta kiittää yhteistyöstä ja lukuisista yhteydenotoista, sekä vuosikymmeniä jatkuneesta KGB:n ja nykyisen FSB:n tuesta aiemmissa kampanjoissani. Tukenne ja kiinnostuksenne yhteisten asioiden hoitoon on ollut tärkeää. Kiitän myös reilusta luottamuksestanne kuluneiden kuuden vuoden aikana. Toivotan kaikille hyvää alkavaa vuotta 2006 erilaisten kansallisten tunnettujen ajattelijoiden ajatuksiin tutustuen mitä he ovat mieltä tästä Suomen neekeröittämisestä ja kintuillemme kusemisesta vierasperäistämisemme edetessä ja aluemiehitysten vaikuttaessa kuin puukko selässä."

Lisää aiheesta http://www.kavkaz.fi eri osioissa: Presidentti Halonen huolissaan "uudenlaisesta" syrjäytymisestä (12:20)
-------------------
Pro Nato-jäsenyytemme ja aluepalautustemme miehittäjä-Ryssältä

ARTO LAHDEN TEEMAT


Arto Lahti ajaa aktiivisesti oranssia kumousta Suomessa. On aika lopettaa vaikeneminen ja salailu. On siirryttävä avoimeen poliittiseen ilmapiiriin ja keskusteluun.

Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edellytykset
Ihmisyys ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen
Karjalan palautus ja muut ns. suomalaiset kipupisteet
Ylivelkaantuneiden aseman korjaaminen
Lasten, perheiden, naisten ja miesten oikeuksien turvaaminen
Suomen turvallisuusvajeen poistaminen

”Kukaan ei voi pakottaa minua olemaan onnellinen hänen tavallaan, vaan jokainen etsiköön oman tiensä onneen, kunhan ei loukkaa toisten vapautta” (Immanuel Kant 1724-1804).

Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edellytykset

Yhteiskuntamme kehityksessä on jälleen selkeästi nähtävissä pankkikriisiksi nimettyä lama-vaihetta edeltäviä tapahtumia, joita nykyiset valtaapitävät eivät halua tunnustaa. Aivan vastaava tilanne vallitsi 15 vuotta sitten – kukaan poliitikko ei uskaltanut rehellisesti tulkita uhkaavaa kehitystä - jotka talouden asiantuntijoille toimivat ennusmerkkinä tulevasta katastrofista.

Viime laman lasku osoitettiin ensisijaisesti suomalaisille yrittäjille. Kymmenet tuhannet yrittäjät joutuivat lopettamaan toimintansa ja siirtymään ’harmaan talouden piiriin’ epäoikeutettu velkataakka niskassaan.

Nyt uhan alla ovat oman kodin perustamiseen reippaasti lainaa ottaneet nuoret. Jo vähäinen korkojen nousu tekee jättilainojen hoidon ylivoimaiseksi tai johtaa nuorten perheiden omaisuuden realisointiin alihintaan. Meillä ei ole varaa tuhota sukupolvea perheen perustajia.

[Siirry sivun yläreunaan]
Poliittinen rehellisyys

Toimin aina ihmisen auttamiseksi hänen omilla ehdoillaan. Esikuvani tässä on edesmennyt arkkipiispa Mikko Juva. Ihmisen auttaminen on pohjimmiltaan humanismia. Yhteiskunta ei toimi ilman vapautta ja velvoitetta yrittää ja tehdä työtä.

Suomi on hyvä ja kaunis maa. Kansa on perusajatukseltaan moraalinen ja oikeudentuntoinen. Politiikka on etääntynyt liian kauaksi kansasta. Poliittinen peli on muuttunut pinnalliseksi mediapeliksi. Totuus ja tieto eivät enää kiinnosta. Globalisaatiosta, joka on presidentin keskeinen vastuualue, on nykyisellä valtiojohdolla vanhentunut käsitys, joka ei enää pidä paikkansa.

Suurinta epärehellisyyttä poliittinen eliittimme osoittaa ns. sodanjälkeisten kipupisteiden osalta vaikenemalla täysin näistä asioista. Samalla osoitetaan ylenkatsetta ja välinpitämättömyyttä erittäin suurta kansanosaa kohtaan.

Politiikot odottavat, että maamme olisi jatkuvasti onnekas ja jotkut muut kuin poliitikot tekisivät vaikeat ratkaisut. Samalla kansa tosiasiassa nääntyy verojen ja kovan työkuorman sekä toivottomuuden äärellä. Maa tarvitsee nyt murtumattoman moraalin omaavaa presidenttiä maan henkiseksi johtajaksi.

[Siirry sivun yläreunaan]
Karjalan palautus ja muut ns. kipupisteet

Viime sotien seurauksena Suomi joutui pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle Karjalan, Petsamon, osia Sallan ja Kuusamon kunnista sekä Suomenlahden ulappasaaria. Suomensukuiset kansat ovat asuttaneet Karjalaa noin 10 000 ja venäläiset 60 vuotta. Suomi itsenäistyi 06.12.1917 suuriruhtinaskunnan rajoissa, jotka vahvistettiin ja täydennettiin Petsamolla Tarton rauhansopimuksessa 14.10.1920.

Suomessa ei sodanjälkeisistä ns. kipukysymyksistä ole uskallettu poliittisella kentällä puhua. Sen vuoksi ns. sotasyyllisten ja asekätkijöiden tuomiot ovat edelleen purkamatta ja virallinen Suomi käyttäytyy kuin olisimme sotiin syyllisiä, vaikka toisin sanotaankin. Samalla luodaan uhkakuvaa palautuksen pelottavista seurauksista. Miksi valtiojohtomme piilottelee Karjala-kysymystä perusteettomilla uhkakuvilla?

Karjala ja muut pakkoluovutetut alueet ovat Venäjän periferiaa, jotka rappeutuvat ja tyhjenevät. Viipurin keskiaikainen kivikaupunki ja ainutlaatuinen kivilinna murenevat. Vain öljysatamia ja datsoja kehitetään. Karjala on kulttuurimme kehto ja Suomen portti itään. Karjala ja muut pakkoluovutetut alueet ovat noin 12 % Suomen ja 0.25 % Venäjän pinta-alasta.

Kasvava määrä suomalaisia haluaa Karjalan palautuskysymyksen poliittiseen ja kansalaiskeskusteluun. Palautus palauttaa Suomen ja Venäjän kansojen välisen luottamuksen. Se on osoitus Venäjän halusta korjata sodan aggressiot ja ihmisyyden menetykset. Voimme uudelleen rakentaa Karjalasta portin Venäjälle ja olla vahvasti mukana Venäjän markkinoilla – ei pelkästään investoijina ja riskien ottajina, vaan todellisina yhteistyökumppaneina.

Investointeihin saadaan EU-tukea ja sijoituksia eri puolilta maailmaa. Suuri teollisuus- ja kauppakeskittymä Pietarin kupeessa hyödyttää molempia maita. Vieressä olevat Venäjän kasvavat markkinat kiinnostavat koti- ja ulkomaisia yrityksiä, kun yritys voi sijaita turvallisessa EU-maassa.

Torjun jyrkästi ajatuksen, että palautus lisäisi verorasitusta Suomessa. Se aiheuttaa vahvan kasvubuumin. Palautus kehittää kansantaloudelle lisäresursseja erityisesti itäisessä Suomessa. Rakennusvaihe työllistää noin 500 000 miestyövuotta ja vakituisia työpaikkoja syntyy lähes 200 000.

Rauhanomainen palautus on Venäjän johdolle ainutlaatuinen keino nostaa maan poliittista profiilia ja osoittaa, että Venäjä tuntee vastuunsa edeltäjävaltionsa totalitarismin rikosten ja menetysten korjaamisessa. Palautus on rakentava muoto Venäjän integroimiseksi EU:iin. Taloudelliset palautus on Venäjää voimakkaasti hyödyttävä. Poliittinen hyöty on erittäin korkea. Palautuksesta syntyy uusi alku Suomen, EU:n ja Venäjän luottamukseen perustuvalle yhteistyölle.

Suomelle Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautus voi olla tämän vuosituhannen parhain investointi.

[Siirry sivun yläreunaan]
Ylivelkaantuneiden aseman korjaaminen

Ylivelkaiset yrittäjät on jo siirretty laillisen yhteiskunnan ulkopuolella. Suomalaisen oikeus työhön ei toteudu ja ne, jotka ovat vielä työelämässä, ovat palamassa loppuun. Peruspalvelut uhkaavat romuttua. Ylikireä verotus yliraskaan hallinnon ylläpitämiseksi on este yritysten investoinneille Suomeen. Silti nykyhallitus panostaa tosiasiallisesti poliittisiin virkanimityksiin ja hallinnon kasvattamiseen.

Korjaamalla ylivelkaantuneiden asema saadaan työmarkkinoille vähintään kymmeniä tuhansia kyvykkäitä ammatti-ihmisiä lisää.

Aion presidenttiehdokkaana tuoda esiin vaihtoehtoja ratkaista vaikeitakin ongelmia oikeudenmukaisesti. Olen taistellut aina tiukasti markkinoiden avoimuuden ja demokratian puolesta. Minulle yksittäinen kansalainen ja hänen perustuslailliset oikeutensa ovat velvoittavia, eivätkä vain poliittisen pelin välineitä. Siksi vaadin perustuslakituomioistuimen perustamista muiden sivistysmaiden tapaan.

Suomalaisen hyvinvoinnin este ei ole yrittämisen vapaus, kuten harhaanjohtavasti väitetään. Esteenä on yrittämisen ja työn estävä hallinnollinen ja oikeudellinen byrokratia. Yrittäjän toimintaan kohdistuu noin 100 000 säännöstä, jota edes kukaan asiantuntija ei hallitse. Silti yrittäjä on nämä pakko hallita, koska muuten riskinä on syyllistyminen rikokseen. Rohkea askel yritystoiminnan puitteiston vapauttamiseksi mm. Tanskan tapaan parantaisi ratkaisevasti yrittämisen ja työn edellytyksiä.

[Siirry sivun yläreunaan]
Lasten, perheiden, naisten ja miesten oikeuksien turvaaminen

Lasten oikeudet on turvattava erityisen tarkasti, koska heidän hyvinvointinsa on täysin toisista riippuvainen.

Meidän on tarpeen suojella perhettä. Perhe on haavoittuvampi kuin siihen kuuluvat aikuiset. Haluan edistää normaalien, ehjien perheiden syntymistä ja positiivista kehittymistä tätä yhteiskuntaa kantavana voimana.

Suhtaudun keinohedelmöitykseen kristillisen etiikan ja näkemyksen kautta. Tärkeintä on mielestäni perhe ja uskollinen avioliitto. Ihmisten onnellisuus on ensisijaisesti henkisissä arvoissa ja asioissa.

Suomalainen politiikka on ottanut annettuna tekijänä kasvavan naisiin kohdistuvan väkivallan. Jokaisella meistä on oikeus ruumiilliseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Meidän on tuettava tyttöjen kasvamista tasapainoisiksi naisiksi.

Meidän on kanneta huolta poikien varttumisesta vastuuntuntoisiksi miehiksi ja miesten kestämisestä. Keinotekoisesti rakennettu naisten ja miesten voimakas vastakkainasettelu ei luo pohjaa tasapainoiselle tulevaisuudelle.

Luonto ja sen eläimet ovat oikeutettu osa suomalaisuutta. Meidän sukupolvemme velvollisuus on säilyttää lapsillemme suomalaiset arvot ja suomalaisen todellisuuden.

[Siirry sivun yläreunaan]
Suomen turvallisuusvajeen poistaminen

Poliittinen peli kansainvälisillä suhteilla mm. NATO-kysymyksessä on yhtä moraalitonta kuin aikanaan Neuvostoliiton mielistely. Presidentin on osoitettava vahvaa johtajuutta. Suomi tarvitsee vahvoja kansainvälisiä sopimuksia. Niistä voidaan päättää ilman poliittista peliä peruslain edellyttämässä järjestyksessä. Kansanäänestys on paras osa toimivaa demokratiaa ja sitä on syytä soveltaa, vaikka poliittinen eliitti ei olisi tyytyväinen sen odotettuun tulokseen.

Suomen turvallisuusuhkaa on tarkasteltava pitkällä tähtäyksellä, eikä vain tämän hetken näkymien valossa. Todellinen varautuminen uhkaan vie 5 - 10 vuotta. Nato on Suomelle luonnollinen läntinen liittouma, jonka pelkkä jäsenyys luo turvallisuutta.

Globaalitalous on täynnä sotilas- ja siviilikriisin uhkia. Niihin on varauduttava riippumatta siitä, mistä suunnasta maailmaa ne tulevat. Meidän ei tule tarkastella globaalitaloutta vain uhkatekijänä, vaan ennen kaikkea mahdollisuutena, koska kykymme muuttaa sitä on olematon.

Suomi on avattava työn, pääomien ja yrittäjyyden avoimelle liikkeelle. Suomeen on syytä toivottaa tervetulleeksi kaikki ne, jotka haluavat täällä tehdä työtä, yrittää ja opiskella.

Suomen tulee tiukasti torjua veronmaksajien varoilla keinotteleva siirtolaisuus ja panostaa kehitysmaiden oman siviilihallinnon kehittämiseen. Diktatuuri ja korruptio ovat kehitysmaiden suurin ongelma ja niiden torjumiseksi keskeisin keino on kehittää demokratian työkaluja eli siviilihallintoa.


--------------------- Päivitys Nato-jäsenyytemme puolesta ----------------

Pääkirjoitus 4.1.2006 3:05:33

LK/REUTERS
Normaalit, hyvät naapuruussuhteet, aktiivinen teknologinen ja taloudellinen yhteistyö, yhteiset ympäristön puhdistamista ja teollisuuden kehittämistä koskevat alueelliset ja kahdenväliset projektit ovat niitä tekijöitä, joiden pohjalta Vladimir Putinin johtama nyky- Venäjä määrittelee suhteensa Suomeen, kirjoittaa Richard Müller.

TS/ Turun Sanomat Seppo Lehdon ja Sauli Niinistön Nato-linjoilla

Suomettuminen on maamme aktiivipoliitikkojen suhteen edelleen oikeutettu käsite
Richard Müllerin aliokirjoitus: Natoon liittyminen vastaa Suomen turvallisuusintressejä


Suomen presidentinvaalikampanjan ja siinä käydyn keskustelun seuraaminen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on ollut masentava kokemus.

On ikään kuin mikään ei olisi muuttunut sitten Neuvostoliiton aikojen. Maailma ja erityisesti Eurooppa on muuttunut, vaan ei Suomi. Kirjaimellisesti täysin mitään sanomattomassa keskustelussa tarjotaan edelleen Suomen kansalaisille lauseita ilman sisältöä, peitesanontoja, yleistyksiä, räikeitä virheellisyyksiä, vääristyksiä, ja runsaasti valheellisuuksia.

Nyt ei ole niin, etteikö Suomen turvallisuuteen keskeisesti liittyvistä kysymyksistä olisi tehty selkoa julkisuudessa. Siitä ovat asiantuntevasti kirjoittaneet ja puhuneet lukuisat keskeisissä tehtävissä toimivat kansalaiset, ammatti-ihmiset, kansainvälisesti arvostetuimmat ulkopoliittiset asiantuntijamme, teollisuuden ja liike-elämän edustajat, näitä kysymyksiä niin ikään ammatikseen seuraavat journalistit ja kommentaattorit - mutta eivät vaan meidän poliitikkomme, tai ne jotka perustuslain ja hallitusmuodon mukaan ovat näistä kysymyksistä päävastuulliset.

On kuin tästä olisi olemassa eräänlainen poliitikkojen nomenklatuura. Eräänlainen liturgia, joka kieltää asioista puhumisen niiden oikealla nimellä. Ne jotka täysin tahtovat kieltää, että turvallisuuspolitiikkaa enää on olemassa ja ne, jotka välttävät tästä puhumista "koska asiasta ei voida käydä hedelmällistä keskustelua", ovat paitsi täysin väärässä, myös vastuussa siitä, että Suomen äänestäjiä tässä kysymyksessä tietoisesti johdetaan harhaan.

On lähes mahdotonta löytää toista esimerkkiä eurooppalaisesta - tai muusta - maasta, jossa poliitikkojen keskuudessa niin täydellisesti kieltäydytään keskustelemasta turvallisuuspolitiikasta, tai "niistä haasteista", joita se saattaa tarjota maallemme.

Ovatko kaikki itäisen Euroopan maat väärässä?

Kuitenkin me kaikki, akateemikosta kadunlakaisijaan, tiedämme, että kysymys on Venäjästä, Suomen itäisestä naapurista. Ei tämä ole Venäjän "panettelemista". Venäläiset tietävät paremmin kuin kukaan muu, miten he eri vaiheissa ovat suhtautuneet pieneen läntiseen naapuriinsa. Heillä on ollut omat motiivinsa. Eivätkä he sitä punastele. Venäläiset ovat realisteja.

Suomi kieltäytyi ilmaisemasta omia turvallisuuspoliittisia huoliaan Neuvostoliiton painostuksen aikakautena. Ja Suomen poliitikot tekevät sitä edelleen Vladimir Putinin Venäjän aikana. "Suomettuminen" on maamme aktiivipoliitikkojen suhteen edelleen oikeutettu käsite. Sitä on mahdotonta kieltää. Sen on sattuvasti vahvistanut eräs presidenttidebatin osallistuja lausunnollaan, että "suhteita Venäjään ei kannata uhrata Nato-hakemukseen".

Kysymys Suomen turvallisuuspolitiikasta on, paitsi Venäjästä, kysymys myös Natosta. Kautta vuosien Suomen äänestäjille on onnistuttu syöttämään käsitystä siitä, että Nato on aggressiivinen, imperialistinen läntinen hyökkäysliitto, jonka tavoitteena on "Idän" kukistaminen. Miksi?. Koska sen tiedettiin miellyttävän Neuvostoliiton ja sen jälkeen Venäjän poliittista johtoa. Olisiko vuoden 1990 jälkeen ollut niin vaikeata, tai uhkarohkeata, todeta että Nato on, ja on ollut, lännen puolustusliitto, joka tosin on toivonut Neuvostoliiton, mutta ei suinkaan Venäjän, häviämistä ja Itä-Euroopan maiden vapauttamista - kuten mekin. Ja joka koko olemassaolonsa aikana lisäksi on noudattanut varsin varovaista "détente" politiikkaa ideologisen vastapuolensa suhteen. Naton nykyinen puumerkki on ollut Balkanin verenvuodatuksen lopettaminen ja rauhan rakentaminen tälle alueelle.

Mitä tarkoittavat lausunnot "JOS" Nato muuttuu aidoksi rauhaa ja turvallisuutta edistäväksi järjestöksi"? Kuvitteleeko kukaan vakavissaan, että Euroopan muut demokratiat jotka ovat Naton jäseniä, suostuisivat olemaan sitä jostain muusta syystä? Ja ovatko kaikki ne entiset itäisen Euroopan maat, Puola, Unkari ja muut olleet Suomen poliitikkojen mielestä täysin väärässä ja harhaanjohdettuina, kun ne ovat hakeneet Naton jäsenyyttä siltä varalta, etteivät ne enää koskaan joutuisi itäisen naapurin mahdollisen uhan alle? Onko näiden maiden arvio tulevaisuuden mahdollisesta kehityksestä ollut niin täysin metsässä, - ja vain Suomi ja sen poliittinen johto oikeassa?

Suomalaisten asenne aktiivisen mielistelevä

Mitä tarkoittavat presidenttimme väitetyt ilmaisut siitä, etta Venäjän demokraattinen prosessi edistyy, kun koko muu länsimaailma yksimielisesti on sitä mieltä, että Venäjän kehitys kulkee vakavasti päinvastaiseen suuntaan? Jokainen tietää, että Venäjä on syvällisessä muutosvaiheessa, prosessissa joka ilmeisesti tulee jatkumaan vielä pitkään. Lopullinen tulos voi olla positiivinen, mutta se voi myös olla negatiivinen.

Putinin valtapoliittinen keskitys voi vielä jatkua vuosia, ehkä vuosikymmeniä. Venäjä on joka tapauksessa nousussa oleva suurvalta, jonka taloudelliset ja muut voimavarat antavat sille poikkeuksellisen suuria vaikutusmahdollisuuksia. Sen kehitys epädemokraattiseen suuntaan ei turvallisuuspoliittiselta kannalta voi olla yhdentekevää sen enempää Suomelle kuin muulle Euroopalle.

Venäjä kasvattaa aktiivisesti voimapoliittista asemaansa Ukrainan, Valko-Venäjän, Kirgistanin, Uzbekistanin ja muun Kaukasian suhteen. Suurvallan kannalta se pitää sitä legitiiminä, eivätkä Suomen kaltaiset pienet demokratiat voi sille asialle mitään. Mitkään poliittiset, demonstratiiviset kannanotot niiden taholta eivät muuta sitä suuntaan tai toiseen. Siihen saattaa vaikuttaa vain yhdistyneen Euroopan voimakas ja selvä kannanotto. Mutta tästä ei suinkaan ole kysymys.

Saksa, ja sen entinen liittokansleri Gerhard Schröder, voi mielistellä Venäjän nykyistä kehityssuuntaa. Kuitenkaan se ei vaikuta Saksan asemaan, yhtä vähän kuin Naton, koska presidentti Putin tietää mitä Saksa ja Nato - ja niiden poliittinen ominaispaino - ovat.

Siina on varsin vähän sijaa väärinkäsityksille. Asia on varsin toisenlainen, kun Suomen johtavat poliittiset piirit omaksuvat joko vaikenevan tai aktiivisen mielistelevän asenteen tilanteessa, jossa ne voisivat ilmaista moderaatin, mutta samalla asiallisen näkemyksensä Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta ja sen tarpeista, tilanteessa joka liittyy Suomen sisäisiin vaaleihin.

Suomen johto suhtautuu liturgiaan vakavasti


Väitteet, tai kuvitelmat "Venäjän legitiimien huolenaiheiden laiminlyömisestä, "Venäjän tunteiden loukkaamisesta", " henkilökohtaisten hyvien suhteiden vaarantamisesta", "naapurin turhasta ärsyttämisestä","provokaatiosta Venäjää vastaan" ynnä muut ovat tässä yhteydessä, ja kun on kysymys Suomen kaltaisesta pienestä, demokraattisesta ja mallikelpoisesta naapurimaasta, täydellistä - ja edesvastuutonta - hölynpölyä. Tämä on pelkkää litaniaa, jota Venäjän johtavat piirit jatkuvasti syöttävät yksinomaan sen johdosta, että Suomen johto ilmeisesti edelleen itse suhtautuu siihen vakavasti.

Suomen poliittisen johdon osalta se perustuu uskomattoman naiviin uskoon siitä, etta näin Venäjään ja sen kulloisiinkin johtajiin on luotu pysyvät erikoissuhteet, joiden perusteella Suomen turvallisuus on taattu siitä riippumatta mitä muualla maailmassa, tai Euroopassa, tapahtuu

Vastaavasti uskotaan, että jos Suomi turvallisuussyistä päättää liittyä Natoon, on se pysyvästi menettänyt hyvät naapurisuhteensa Venäjään. Tämä on uskomattoman lyhytnäköinen olettamus. Jos kenenkään, niin uskoisi Suomen, kokemustensa perusteella täysin sisäistäneen historiallisen totuuden siitä, että valtioilla - ja erityisesti suurvalloilla - ei ole sen enempää sympatioita kuin ystävyyttäkään. Niillä on vain "oikeutettuja" intressejä.

Henkilökohtaisilla ja erikoissuhteilla vähän merkitystä

Venäjän poliittinen johto, nyt kuten aikaisemminkin, määrittelee omista lähtökohdistaan Venäjän intressit ja tavoitteet suhteissaan Suomeen, kuten muuhunkin maailmaan. Siihen eivät vaikuta mitkään "henkilökohtaiset tai muut erikoissuhteet" - ellei asianomaisen maan politiikka samalla selvästi edistä Venäjän määrittelemiä intressejä.

Tästä on lukuisia ajankohtaisia esimerkkejä

On epätodennäköistä, että Venäjän nykypoliittinen johto nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa katsoo edelleen elintärkeiden intressiensä vaativan, että Suomi hyvien suhteiden ylläpitämiseksi luopuu oman turvallisuutensa varmistamisesta keinoin joita se itse pitää tarpeellisena ja kohtuullisena. Jos se väittää toisin, se on fiktio, jota Venäjä ylläpitää niin kauan kuin sen läntinen naapuri itse sen hyväksyy.

Normaalit, hyvät naapuruussuhteet, aktiivinen teknologinen ja taloudellinen yhteistyö, yhteiset ympäristön puhdistamista ja teollisuuden kehittämistä koskevat regionaaliset ja bilateraaliset projektit ym. ovat ne tekijät, joiden pohjalta nyky-Venäjä määrittelee suhteensa Suomeen.

Liittymällä Natoon Suomi liittyisi Euroopan yhteiseen turvallisuusjärjestelmään, jonka ainoana tavoitteena on rauhan ja turvallisuuden edistäminen ensi kädessä Euroopassa ja mahdollisuuksien mukaan muualla. Suomen ulkoministeri on oikeassa kun hän on todennut, ettei Euroopan unionin itsenäinen puolustus ole aloite, joka liikkuu mihinkään. Se ei ole realistinen aloite niin kauan kuin Nato, joka täyttää tehtävän Euroopan ainoana, toimivana ja resurssit omaavana eurooppalaisena turvallisuusjärjestelmänä, on olemassa.

Kirjoittaja on entinen Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs, joka työskentelee edelleen Washingtonissa.

RICHARD MÜLLER

http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:8:0:0,4:8:1:1:2006-01-04,4:350054,1:0:0:0:0:

Julkaistu 4.1.2006 3:05:33 Turun Sanomissa
--------------------------------------

-------------------------------------------------
Profiilikuva>
Presidentin uudenvuodenpuhe 2006
Vaadimme Suomelta ryöstettyjen ns. sotakorvausten eli ryöstösaaliin takaisinmaksatusta kaikkine pääomineen ja laillisine korkoineen, sekä miehitettyjen alueidemme palautusta välittömästi ja siinä yhteydessä 14.10.1920 Tarton rauhansopimuksen uudelleenratifioimista kaikkine artikloineen, sekä neekereiden ja somalien pikaista kotiuttamista kotimaihinsa loisimasta keskuudestamme, kuten ryssät nyt ovat tehneet jo vuodesta 1944
Tarkastele profiilia
---------------------------------------------------------------------------------------------